Opetusryhmän koosta

Kirjoitin Vantaan Sanomissa 6.3.2019:

Olen Uudellamaalla perusopetuksen kentällä työskentelevä luokanopettaja. Olen todella huolissani oppilaiden saaman tuen riittävyydestä yleisopetusryhmissä. Perusopetuksen aikana annettavan tuen onnistuminen oppilaan tasolla on merkittävässä roolissa toisen asteen koulutukseen haettaessa, työelämään ohjaamisessa ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.

Perusopetusta haastaa etenkin inkluusio-ajattelu. Inkluusion periaatteen mukaisesti erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on siirretty opiskelemaan isoihin perusopetusryhmiin pienryhmäopetuksen sijaan. Taustalla on kaunis ajatus oppilaiden yhdenvertaisuudesta ja erityisen tuen toteutumisesta perusopetusryhmissä. Arkityössä opettaja on kuitenkin usein yksin, tai aivan liian vähäisin resurssein, suuren ja erittäin heterogeenisen  opetusryhmän kanssa. Samassa yleisopetuksen ryhmässä voi opiskella suomen kieltä hyvin eritasoisesti osaavia oppilaita, ja oppilaita, joilla on sekä oppimisen että sosiaalisen käyttäytymisen haasteita. Tilanteesta kärsii usein koko opetusryhmä, niin erittäin lahjakkaat kuin paljon tukea tarvitsevat. Vaarana on, että opettajat uupuvat ja oppimistulokset sekä kouluviihtyvyys heikentyvät.

Digiajan tuomat mahdollisuudet eivät ole kattava vastaus tähän ongelmaan. Perusopetuksessa tulisi olla ryhmäkokokatto, 20 oppilasta. Perusopetusryhmiin tarvittaisiin myös aikuisten lisäkäsiä ja moniammatillisuutta, jotta oppilaiden tuen tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan.

Koulutus on yksi merkittävimmistä keinoista vaikuttaa sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointiin. Vaikka koulutuksen merkitys yleisesti tunnustetaan, työskennellään opetuksen kentällä edelleen niukkojen resurssien varassa. Miksi näin?


Loviisa Kaartokallio

luokanopettaja

kansanedustajaehdokas (KD)

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close