Elämälle eväitä; ääntä perheiden ja hyvinvoinnin parhaaksi!

Aito, ahkera ja rohkea. Ajatus terävä ja sydän paikallaan!

Olen 45-vuotias vantaalainen aktiivinen lasten, perheiden ja koulutuksen puolustaja. Kristilliset arvot, lähimmäisyys ja heikompiosaisten kansalaisten aseman puolustaminen ovat keskeisiä asioita ajattelussani ja toimissani. Neljän lapsen äitinä ja luokanopettajana tunnen perheiden ja nuorten haasteet sekä koulutuksen tarpeet.

Toimin tällä hetkellä luottamustehtävissä kunnallispolitiikassa Vantaan kaupungin kaupunkikulttuurilautakunnan varsinaisena jäsenenä sekä KD:n 1.varavaltuutettuna. Hyvinvointialueella olen KD:n valtuustoryhmässä 1. varavaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varsinainen jäsen. Vaikutan myös evankelisluterilaisen kirkon Vantaan seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa varavaltuutettuna sekä Korson seurakunnan seurakuntaneuvostossa. Olen asuinalueeni vanhempainyhdistysaktiivi ja martta.

Olen sivistys- ja lähimmäisyhteiskunnan puolestapuhuja. Hyvän elämän ja hyvinvoinnin peruspilarit ovat yksinkertaisia. Kyse on yrittäjyydestä ja työstä, hyvinvointipalveluista ja kasvusta, yhteisöllisyydestä ja toisistamme huolen pitämisestä. Yhteiskunnan hyvinvointi lähtee perheiden hyvinvoinnista ja koulutuksesta. Yhteiskuntamme sivistystasoa mittaa kykymme ja halumme huolehtia heikoista. Tule tekemään suunnanmuutosta kanssani!

Perheet, koulutus ja hyvinvoiva, viihtyisä sekä vireä Suomi

Perheen hyvinvoinnin tukeminen on ehdottomasti parhaita tapoja rakentaa kukoistavaa kaupunkia ja menestyvää Suomea. Lapset ja nuoret ovat maamme tulevaisuus. Perheystävällisyys ja hyvinvointi kulkevat rinta rinnan. Hyvä perhepolitiikka on enemmän kuin lakisääteisten palveluiden tarjoamista. Se on panostamista työllisyyteen ja koulutukseen sekä perheiden valinnanvapauden ja yhteisöllisyyden edellytysten lisäämistä.

Haluan olla rakentamassa Suomea, joka on perheystävällinen, viihtyisä, osallistava ja yhteisöllinen. Suomea, jossa heikoimmista pidetään huolta.Tarvitsemme laadukkaampia perhepalveluita, jotta lasten hoitaminen sekä perheen ja työn yhteensovittaminen olisi mutkattomampaa. Perheiden konkreettinen tukeminen on aloitettava jo neuvolasta kehittämällä ennaltaehkäiseviä matalan kynnyksen palveluita perheiden tueksi. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulee lisätä tukemalla alueellista avointa toimintaa, kuten avoimia päiväkerhoja, sekä parantamalla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Koulutus on merkittävässä asemassa hyvinvoinnin rakentajana sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Koulutukseen ja opettamisen resursseihin panostaminen on tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamista sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyä. Suomessa tulee panostaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen resursointiin, jotta pienemmät ryhmäkoot ja laadukas varhainen tuki oppimispolun alkaessa olisi mahdollista. Oppimisen ongelmat on ratkottavissa ja syrjäytyminen ehkäistävissä oikea-aikaisella, oikein kohdennetulla ja riittävällä tuella. Perusopetuksen kentällä tarvitaan moniammatillisuutta ja lisäkäsiä vastaamaan oppimisen tuen tarpeeseen. Koulukiusaamiselle on asetettava nollatoleranssi sekä kaupungin on osoitettava enemmän määrärahoja koulujen sisäilmaongelmien ratkaisuun. Terveelliseen oppimisympäristöön ja perusopetukseen satsaaminen kantavat hedelmää toisen asteen opinnoissa ja nuorten työllistymisessä.

En kannata varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistä hankehumpan kautta, vaan perusrahoituksen lisäämisen kautta. Suomalaisten päiväkotien ja koulujen on oltava hyviä. Peruskoulua on vahvistettava ja opetus-oppimisprosessin laatuun ja tasa-arvon kehittämiseen on suunnattava varoja, jotta lähikouluperiaate toimii. Tuen kohdentaminen tarveperusteisesti kouluihin on myös hyvää kotoutumispolitiikkaa.

Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus elää todeksi omaa potentiaaliaan ja tavoitella unelmiaan. Jokaisella peruskoulun päättävällä nuorella tulisi olla riittävät tiedot ja taidot edetäkseen toisen asteen opintoihin ja työelämään. Nyt näin ei ole. Moni peruskoulun päättävä nuori ei saavuta riittävää osaamistasoa pärjätäkseen tulevissa opinnoissa ja työelämässä.

Hyvinvointia, viihtyisyyttä ja vireyttä syntyy panostamalla yrittäjyyteen, alueiden turvallisuuteen, vireyteen ja vihreyteen ja yhteisöllisyyden mahdollistamiseen. Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja harrastamisen mahdollistaminen ovat osa hyvinvointipalveluita sekä erinomaisia keinoja ehkäistä syrjäytymistä. Lähiliikuntapaikat ja liikuntapuistot sekä aktiivinen seuratoiminta ovat tärkeä osa tätä harrasteverkkoa.

Kotikaupunkiani Vantaata tulee kehittää kaavoituksen avulla houkuttelevammaksi mm.pientalollisille. Liikkumisen kannalta tulee huomioida Vantaan kylämäisyys ja satsata kattavaan, toimivaan ja ketterästi muutettavaan julkisen liikenteen verkkoon. Vantaan tulee olla yritysystävällinen kumppani ja kaupungin on haettava uutta tulopohjaa ratkaisuissaan.

Uskon vaikutusmahdollisuuksiini demokraattisessa päätöksenteossa. Olen hyvä verkostoitumaan, organisoimaan ja minulla on hyvät ongelmanratkaisukyvyt. Olen parhaimmillani, kun elämä on aktiivista.

Päätöksenteon tulee olla lähellä käytännön tasoa, jotta realistinen kuva välittyy ja päätöksillä pystytään ratkomaan käytännöstä nousevia haasteita. Päätöksen tekeminen on hyvä pitää mahdollisimman lähellä  päätöksen kohteesta. Vaikutan perheiden, nuorten ja koulutuksen puolesta aidosti, rohkeasti, ahkerasti, sydämellä ja järjellä.