Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa?


Joutuisiko sanonta romukoppaan? Jos kurkottelee “kuusta” polttamatta itseään loppuun, muistamalla omat rajat ja terveen arvojärjestyksen ja olematta suuruudenhullu, eikö silloin jokaisen kannattaisi tavoitella “kuusta”?  Omia poikiani ja oppilaitani olen kehottanut ja tukenut “kurkottamaan kuuseen” – uskomaan lahjoihinsa ja mahdollisuuksiinsa. Jos sitä sitten kapsahtaa katajaan, niin on ainakin yrittänyt. Meidän jokaisen pitäisi kannustaa toisiamme kurkottamaan, yrittämään, löytämään omat lahjansa ja käyttämään niitä lähimmäisen hyväksi. Yhteiskunnassa meidän tulisi luoda rakenteita, jotka kannustavat omien mahdollisuuksien löytämiseen, yrittämiseen ja hyvän jakamiseen.

Suomi tarvitsee uskoamme omiin mahdollisuuksiimme ja haluamme yrittää. Tarvitsemme innovaatioita, raikkaita ideoita ja ratkaisuja haasteista selviämiseen. Tarvitsemme viennin vetämään. Tarvitsemme nuoria, joilla on terve itsetunto, halu oppia enemmän ja kehittää itseään yhteinen hyvä mielessään. Siksi tarvitsemme resursointia perusopetukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Siksi tarvitsemme pk-yrittäjyyden tukemista ja yrittäjän sosiaaliturvan kehittämistä. Siksi tarvitsemme kristilliseltä arvopohjalta tehtävää politiikkaa.

Jotta uskaltaisimme toinen toistemme parhaaksi.

Mitä mieltä sinä olet?

#suomiluottaa #koulutusratkaisee #eduskuntavaalit2019 #uusimaa

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close